etusivulle
 

Pääministeri Matti Vanhanen

Apu-lehden "Reunahuomatuksia" -kolumnissa 4.3.2005:
"Reunahuomautuksia

Asumistoiveita ja muuttoaikeita käsitelleen laajan tutkimuksen tekijät kommentoivat tuloksiaan viime viikolla. Tutkimuksen mukaan lapsiperheet haluavat muuttaa osin turvattomuuden takia omakotialueille.
"Kaikki on mennyt kaupaksi, myös kaupunkisuunnittelun koneisto on jatkanut varsinkin Helsingissä kerrostalokaavojen tekemistä, koska ei ole juurikaan ollut tapana ottaa huomioon ihmisten mielipiteitä"
"Koneisto ei havaitse, että aika on muuttunut. Metropolialueella kunnat kilpailevat hyvistä asukkaista. Niinpä reuna-aluelden kunnat ottavat vakavasti ihmisten toiveet ja kaavoittavat omakotitontteja." Tutkijat totesivat tämän havaitessaan, että lapsiperheet muuttavat pois kerrostaloalueilta rauhattomuuden takia.
Hyvä, että näiden lausuntojen takana ovat tutkijat, eivät poliitikot. Ehkä uskotaan paremmin.
Ruovedellä on herätty huolestumaan suunnitellun jätteidenkäsittelyaseman läheisyydestä Akseli Gallen-Kallelan ateljeerakeanukseen. En tunne olosuhteita tai sitä, onko jätteenkäsittelypaikka määritetty aikaisemmin maakuntatason tai kuntatason kaavoissa. Kulttuuriarvojen perään osataan onneksi nyt kysellä..."
683
Sivustoon on linkitetty
Adobe pdf-tiedostoja.
Päivitä tarvittaessa
reader-ohjelmasi:
Adobe Acrobat Reader

Lainauksia lehtiartikkeleista 662
Vilkkaasta lehtikirjoittelusta on seurattavissa ja vertailtavissa Ruoveden ja Viljakkalan jätelaitoshankkeiden kulkua.

On huomattava, että sivustossa mainituttujen eri sijoituspaikkakuntien hankkeiden välillä on eroja.
Lainauksia ei esitetä kattavasti kaikista aiheeseen liittyvistä artikkeleista eikä niitä ole koottu aikajärjestykseen.663
663
Aamulehti 24.1.2006, Kotimaa, sivu 8
Virrat:
"Virrat ei ryhdy virittämään uutta jätekeskushanketta
Selvitystystyöryhmän perustaminen haudattiin yksimielisesti.


Virtain kaupunki ei ryhdy elvyttämään jätteiden käsittely- ja kierrätyshanketta. Kaupunginvaltuusto hautasi maanantai-iltana muodollisesti yksimielisesti ja vähin puhein aloitteen asettaa uusi työryhmä hanketta selvittämään. Aloitteen allekirjoitti joulukuussa enemmistö valtuutetuista.
Virtain kaupunginahallitus katsoi aivan marraskuun lopussa, että Lassila&Tikanoja -yhtymän kanssa tehdyn esisopimuksen ehdot eivät enää täyttyneet." 666
666
Ruovesi -lehti 1/2006
Ruovesi:
"Vironvuorten hanke korvaa Vinsanvuoren?

...Vinsanvuori-hankkeessa ei kevään jälkeen ole otettu uusia askelia. Oma näkemykseni on, että Viljakkalan hanke korvaa Vinsanvuoreen kaavaillun jätteenkäsittelylaitoksen. Kahta näin isoa hanketta ei voi viedä eteenpäin samanaikaisesti, sanoo kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki.
Vinsanvuori-hankkeessa hän sanoo Toivonen Yhtiöille käyneen vähän samalla tavalla kuin Lassila-Tikanojan kierrätyspuistosuunnitelmille Virroilla. Ylimitoitetut suunnitelmat nostattivat vastarintaa, joka sitten aiheutti koko hankkeen kariutumisen..."668
668
Aamulehti 26.7.2005, Tampere & naapurit, sivu 8
Viljakkala:
"Viljakkalan jätekeskuksen esisopimus hallinto-oikeuteen

Viljakkalan jätteenkäsittelykeskuksen kiinteistökaupan esisopimuksesta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston kesäkuussa tekemästä päätöksestä on jätetty kolme valitusta
Yhden valituksen takana on neljä kunnanvaltuutettua. Kaksi muuta valitusta on lähistön asukkaiden ja kesäasukkaiden tekemiä.
--
Viljakkalan kunnanjohtaja Aarre Järvinen sanoo, etteivät valitukset tulleet yllätyksenä. Hän ei niistä hätkähdä.
- Jos kunnanvaltuuston päätös menee nurin, sitten tehdään se uudestaan." 669
669
670
Aamulehti 15.6.2005, Kotimaa, sivu 6
Virrat:
"Oikeuskanslerikin joutuu ottamaan kantaa tapaan, jolla Virroilla on valmisteltu jätteiden käsittely- ja kierrätyskeskuksen perustamista. Asiasta on kannellut hankkeen vastustajien perustama yhdistys.

Kantelussa moititaan hankkeen tietoista salailua ja muotoseikkojen ohittamista. Asiasta on valittajien mielestä sovittu ilman kansalaiskeskustelua ja laajaa tiedottamista. Lisäksi viranomaisten katsotaan sitoutuneen toimimaan tavalla, joka varmistaa keskuksen toteutumisen millä keinolla tahansa." 671
671
Aamulehti 31.05.2005, Tampere & naapurit, sivu 8
Viljakkala:
"...Yhtiö on valmis ostamaan Viljakkalan vanhan kaatopaikan alueelta
20 hehtaaria jätekeskustaan varten 80 000 eurolla..." 673
673
Hämeenkyrönsanomat 26.05.2005, Otsikko, sivu 3
Viljakkala:
"Viljakkalan kunnalle tarjottu "vanha mummon miljoona" kaatopaikasta"674
674
Vihreä lanka 15/05 15.4.2005
Virrat:

"Virroilla kohisee: Kierrätyspuisto vai suurkaatopaikka?

Lassila & Tikanoja Oy:n suunnittelee suurta jätteenkäsittelykeskusta Virroille. Se on nostanut kaupunkilaiset vastarintaan. 'Kierrätyspuistona' markkinoitu hanke tuo suurkaatopaikan huvilakaupunkiin, sanovat vastustajat.

Yksityinen jäte- ja siivousalan yritys Lassila & Tikanoja 'kierrätyspuistoja' ainakin Virroille, Ouluun ja Keravalle. Virroilla hanke on törmännyt kovaan vastarintaan.

'Huvilakaupungin imago muuttuu jätekaupungin imagoksi', väittää Kaatopaikkahankkeen vastustajat -yhdistyksen aktiivi Marja Mäkinen. Yhdistys perustettiin viime syksynä ja se on ehtinyt kerätä jo 700 kaupunkilaisen nimet jätekeskusta vastustavaan adressiin.

"Asukkaiden vastarinta on herännyt hitaasti, koska asiasta on tiedotettu niin vähän. Valmistelu on ollut salakähmäistä ja kaupungin johto on yrittänyt vaientaa keskustelua esimerkiksi paikallislehdessä."

Parhaillaan yhtiö hakee Virtain kierrätyspuistolle ympäristölupaa ja kaupunki valmistelee asemakaavanmuutosta. Jos hanke toteutuu, Virroille kuskataan tulevaisuudessa yli 400 000 tonnia jätettä vuodessa. Määrää voi verrata esimerkiksi Tampereen Tarastenjärven kaatopaikkaan, jonne viedään jätettä puolet vähemmän, noin 200 000 tonnia vuodessa.

Pohjavedet vaarassa?

Kalervo Suomela ja Erkki Peltokangas ovat myös yhdistyksen aktiiveja. He eivät ymmärrä, miksi koko eteläisestä Suomesta aiotaan kuskata jätteitä Virroille. "Kierrätys on tietysti periaatteessa hyvä asia, mutta Virrat on niin kaukana isoista taajamista, että kierrätyksen hyödyt hukkuvat pitkiin kuljetusmatkoihin. Jätteet pitäisi käsitellä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa", pohtii Suomela.

"Jätekeskus aiheuttaa ympäristöriskin varsinkin pohjavesille", jatkaa Erkki Peltokangas, joka on kaivanut Virroilla lukemattomia kaivoja ja tehnyt maansiirtotöitä. "Kaatopaikka tulisi Virtain tärkeimmän pohjavesialueen pohjoispuolelle ja osa valumavesistä virtaisi pohjavesialueelle päin. Tiedän että kallioperä on alueella rikkonaista enkä usko, että kaatopaikan pohjamuovi on ikuista."

Väkevät jätevedet aiotaan johtaa Virtain jätevedenpuhdistamolle ja pintavedet ohjata Kokemäenjoen vesistään kuuluvaan Toisveteen, jonka syvänteiden uskotaan kestävän ravinnepäästöt.

"Typpipäästöt vastaavat 10 000 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä", muistuttaa Marja Mäkinen.

Biojäte mädätetään

Kierrätyspuistoon on suunnitteilla myäs jätteenpolttolaitos. Se olisi aluksi "häkäpönttö" eli dieselgeneraattori, joka tuottaisi sähköä 10 megawatin teholla. Biokaasua kehitettäisiin bioreaktorissa, eli mädättämössä. Myöhemmin yhtiö kaavailee rakentavansa 40 - 80 MW voimalan, joka käyttäisi laitoksella valmistettavaa kierrötyspolttoainetta.

"Pelkään, että kierrätys on tässä sivuseikka, jolla asiaa viedään eteenpäin. Raha ja tulos tehdään kaatopaikalla. Kierrätystä harjoitetaan siinä määrin kuin se on kannattavaa. Eikä kunnalla ole mitään sanomista yhtiön toimintaan sen jälkeen on päätökset on tehty. Kun vuokrasopimus umpeutuu 50 vuoden kuluttua, jäljellä saattaa olla enää kaatopaikka, joka jää kunnan riesaksi", sanoo Marja Mäkinen.

Markkinat määräävät tahdin

Ympäristökoordinaattori Juha Roivainen Lassila & Tikanoja Oy:stä ei osaa sanoa varmasti, paljonko kierrätyspuistoon tuotavasta jätteestä päätyy kaatopaikalle.

"Se riippuu markkinoista ja siitä, millaista jätettä sinne tuodaan. Loppusijoitukseen menee ehkä 10 - 20 prosenttia jätteestä."

Roivaisen mukaan kierrätyspuisto rakentuisi vaiheittain. Aluksi siellä käsiteltäisiin 50 000 - 100 000 tonnia jätettä, lähinnä rakennus-, teollisuus- ja kaupan jätteitä. Myös Virtain kotitalousjätteet tuotaisiin sinne, kuten nykyäänkin. Biohajoava jäte paalattaisiin ja sijoitettaisiin umpinaiseen bioreaktoriin, jossa siitä syntyisi kaasua. Sinne päätyisivöt myös Virtain asukkaiden jätepussit. Jätteenkäsittelyhallissa murskattaisiin ja käsiteltäisiin erilaisia hyötyjätteitä. Kaatopaikalle menisi lietettä, saastuneita maita, tuhkaa ja hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä.

Pauli Välimäki675
675
Aamulehti 03.04.2005, Sunnuntai, sivu 18
Ruovesi:
"...Ruovedellä, reilun 5 000 asukkaan kunnassa, on viikkoja sodittu. Kukaan ei tiedä, rakennetaanko kuntaan maan kymmenen suurimman joukkoon lukeutuva jätteenkäsittelykeskus/kaatopaikka/jätelouhos vai ei.

Kunnanjohtaja Markku Raiskinmäelle hankkeen läpiviemisestä on muodostunut yliarvoinen idea. Lisäväriä sotaan saatiin, kun entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Virkajärvi ja elinkeinoasiamies Jussi Helin kielsivät kuntalaisia jakamasta tietoa hankkeesta paikallisessa kaupassa.

Asukkaat keräsivät kahdessa viikossa noin tuhat nimeä hanketta vastustavaan vetoomukseen. Kulttuuriväki sai huomiota muiden muassa pääuutislähetyksessä: kaatopaikan oikea sijainti ei ole Gallen-Kallelan erämaa-ateljeen läheisyydessä. Jotkut ilmoittivat muuttavansa paikkakunnalta, mikäli kaatopaikalle näytetään vihreää.

Paikallinen äänenkannattaja Ruovesi-lehti ei ole päässyt helpolla sekään. Päätoimittaja ei uskaltanut julkaista ironista, kunnanjohtajan toimia voimakkaasti kritisoivaa mielipidekirjoitusta. Kunnanjohtaja sen sijaan sai kirjoittaa lehdessä: "Vastustus on kova. Sen tarkoituksena on estää hankkeen toteuttaminen keinoja kaihtamatta." Rankkaa tekstiä kuntalaisista

Kunnan oli alun perin tarkoitus vuokrata ja myöhemmin myydä maata tamperelaiselle Toivonen yhtiöt Oy:lle, joka rakentaisi alueelle jätteenkäsittelylaitoksen. Kunnanjohtaja selvitti Ruovesi-lehdessä 9.2: "Alueelle sijoitetaan pääasiassa rakennusten purkujätettä, josta jää hyödyksi käyttämättä penkkaan ajettavaksi 10-14 prosenttia."

Kuitenkin Toivonen yhtiöt Oy:n asiakirjan mukaan alueelle loppusijoitetaan 377 000 tonnia erilaisia jätteitä vuodessa. Kyseessä ei siis ole 90 prosentin hyötysuhteella toimiva jätteenkäsittelylaitos vaan kaatopaikka!

Kun alueen omistajalle Petter Aminoffille selvisi, mitä tarkoitusta varten hän oli kunnan kanssa kiinteistökauppoja hieronut, perui hän esisopimuksen. Monen mielestä suoraselkäisintä toimintaa, mitä kunnassa on aikoihin nähty.

Kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyys on nyt muinaiskreikkaa Ruovedellä. Monet valtuutetut kokevat, että heitä on vedetty nenästä. He olivat reilu vuosi sitten päättämässä rakennusjätteen käsittelylaitoksesta, mutta vasta helmikuussa heille paljastui hankkeen todellinen luonne..."676
676
Aamulehti 15.02.2005, Kotimaa, sivu 7
Ruovesi:
"...Aminoffin purkupäätös toi matkaan uuden mutkan, jota pahimmillaan joudutaan oikomaan lakituvassa sen vuoksi, että esisopimusta pidetään sataprosenttisesti pitävänä.

- Hankkeen tiimoilta on tullut esille niin paljon uutta asiaa, että vein viime perjantaina kuntaan paperin esisopimuksen perumisesta. Sen sitovuudesta en tiedä, mutta kaupan puran, tavalla tai toisella. Asia on tuomareitten hoteissa, Aminoff sanoo.

- En tiedä, millä oikeudella hän peruu. Suomen lain mukaan esisopimus on sama kuin lopullinen kauppa. Sopimus voi purkautua vain siinä tapauksessa, että minä en saa ympäristölupaa keskukselle, toteaa Toivonen Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Antero Toivonen.

- En ole leikkimielellä asialla. Jos hanke saa luvan ja toteutuu, Aminoffin nimikirjoitusta ei tarvita enää yhteenkään paperiin. Ellei hän ei allekirjoita lopullista kauppasopimusta, käräjäoikeudesta löytyy ihminen, joka kirjoittaa. Jos Ruoveden kunta purkaa sopimuksen, siitä tulee sopimusrikkoja, Toivonen lataa
..."677
677
Aamulehti 19.02.2005, Kotimaa, sivu 9
Ruovesi:
"... Vertailuluvuksi hankkeen suuruusluokasta sopii Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tampereen Tarastenjärven ja Nokian Koukkujärven vuosittain yhteensä käsittelemä jätemäärä 130 000 tonnia.

Rekkoja jyrräisi 10 000 vuodessa

Ruoveden hankkeen seurannaisvaikutukset on kerätty ympäristövaikutusten arviointiohjelman liitteeksi. Lukemat ovat hurjia.

Vinsanvuoren uumeniin upotettaisiin lopullisesti vuosittain 377000 tonnia jätettä. Kun mukaan lasketaan vuosittain 300000 tonnia käsiteltävää jätettä, Ruovedelle jyrräisi jäterekka joka 20. minuutti viidentoista tunnin ajan päivässä. Liikennettä riittäisi 30-60 vuodeksi. Se tekisi 10000 rekkaa vuodessa.

Suomen 15 suurinta kaatopaikkaa ottavat vastaan keskimäärin 2,51 jätetonnia yhtä asukasta kohti. Ruoveden laitokseen uppoaisi 18 tonnia.

Ruovedestä tulisi kirjaimellisesti vähintään koko Pirkanmaan kaatopaikka, sillä kunnan omat asukkaat tuottavat vuosittain jätettä vain 2850 tonnia. Tamperelaisten tuotto on 100000 tonnia ja koko Pirkanmaan 230000 tonnia.

Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ja Ympäristökeskuksen tietoihin.

Vinsanvuoreen on suunniteltu sijoitettavaksi lopullisesti myös 20 000 tonnia asbestijätettä, vaikka se on seurannaisraportin mukaan ympäristöministeriön asetuksen ongelmajäteluettelossa.

Raporttiin on kirjattu Toivoselle itselleen esitetty kysymys, ostaisiko hän rantatontin siitä lähettyviltä.
- No, en tietenkään, hänen todetaan vastanneen.

Toivosen kerrotaan kierrelleen ja kyselleen laitokselleen paikkaa muissa kunnissa, mutta kaikkialla muualla on tarjottu kylmää kättä
.

Ruovedellä on noussut pelko myös siitä, että jätekasat jäävät kunnan murheeksi siinä tapauksessa, että yritys luopuu jostain syystä toiminnasta.

Ruoveden kunnanhallitus murehtii maanantai-illan kokouksessaan, miten se suhtautuu maanomistajan ilmoitukseen perua esisopimus kaatopaikka-alueen myynnistä.."678
678
Aamulehti 24.02.2005 , Kotimaa, sivu 10
Ruovesi:
"Maakuntahallitus tutkisi jätelaitoksen haitat laajalla alueella
Vinsanvuoren laitoksen vaikutus ympäröivään asutukseen selvitettävä

Pirkanmaan maakuntahallitus haluaa laajentaa aluetta, jolla Ruoveden Vinsanvuoren jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat haitat arvioidaan.
Huomioon on otettava asutus, kulttuuriympäristö ja maatalousalueen maisema-arvot
.

--

Arvioitava alue laajemmaksi

Jätteenkäsittelylaitoksen vaikutukset täytyy maakuntahallituksen mukaan ottaa huomioon välittömän haitta-alueen ulkopuolellakin. Tämän vuoksi arvioitavaa aluetta on laajennettava selkeästi.

Käsittelykeskuksen ei pidä vaarantaa kaavojen mukaisia muita maankäyttävarauksia. Sen toiminnan laajuus, käsittelymenetelmät, jätteen loppusijoitus ja liikennejärjestelyt pitää suhteuttaa ympäristöön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti..."679
679
Aamulehti 07.03.2005, Talous, sivu 10
Ruovesi:
"Jätevirroissa piilevät rahat valuvat yksityisiin yrityksiin
Yhdyskuntajätteet: Työryhmä kaventaisi kuntien roolia, jätehuollon täydellistä yksityistämistä pohdittaneen lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Jätteissä tuoksuu raha. Kunnalliset ja yksityiset jäteyhtiöt ovat kilvoitelleet yhdyskuntajätteiden hoidosta siihen malliin, että tarvittiin työryhmä selvittämään pelisääntöjä. Piakkoin ympäristöministerille luovutettavassa loppuraportissa kuntien vastuuta rajataan selkeästi ja yksityisen bisneksen mahdollisuuksia lisätään.

Yksityiset firmat ovat löytäneet kasvavan bisnesmahdollisuuden jätteiden lajittelusta, esikäsittelystä, kierrätyksestä ja polttoaineeksi toimittamisesta. Samoja jäteastioita haluaisivat hämmentää myäs kunnalliset jäteyhtiöt.

Samaan aikaan vanhoja kunnallisia kaatopaikkoja joudutaan sulkemaan. Yksityiset iskevät tähän rakoon.

- Tässä on kilpailutilanne, kuka mitäkin kerkiää tekemään, sanoo ympäristäinsinööri Seija Paajanen kuntaliitosta viitaten yksityiseen aktiviteettiin. Lassila & Tikanoja suunnittelee jätteenkäsittelykeskusta Virroille, Tamperelainen perheyhtiö Toivonen Yhtiöt puolestaan Ruovedelle.

--

Kuntaliitossa arvioidaan, että yksityisiä yrityksiä kiinnostaa mahdollisimman helposti hyödyntämiskelpoinen jäte.

- Yritykset poimivat jätteistä kivat ja kannattavat osat. Kunnille jää haja-asutusalueiden jätehuollosta vastaaminen ja vanhojen kaatopaikkojen sulkeminen, sanoo Paajanen..."680
680
Korostukset lainauksiin lisätty
681
sivun alkuunsivun alkuun